Ruokapöytä uusiksi

Suunnitelmissamme oli hommata ruokahuoneeseen kaksi Artekin 82B pöytää 69-tuolien kaveriksi. Kaksi pienempää siksi, että kun tulevaisuudessa muutamme pienempään asuntoon emme joudu taas ruokapöytäostoksille vaan voimme sijoittaa toisen pöydistä työhuoneeseen ja toisen ruokailutilaan. Katse tulevaisuuteen siis. 😉 Toisaalta taas rakkaan mummuni ruokapöytä on mitoiltaan juuri sopiva, sillä on tunnearvoa ja se on kaikin puolin tukeva, hyvä pöytä. Miksi ostaa pöytä vain koska se ei sovi enää uuden talon vaaleaan skandinaaviseen sisustukseen?

Tykästyin myös Vepsäläisellä myytävään Furninovan Stockholm-pöytään, se olisi aivan täydellinen ruokahuoneeseemme. Mutta! Se on liian iso tulevaisuudessa ja/tai se ei ole pidennettävä.

Vepsäläisen Furninova Stockholm https://www.vepsalainen.com/fi/stockholm-ruokapoyta-220-x-100-cm-valkaistu-saarni/

Muistaakseni asuntomessulehdestä näin jo aiemmin Polar Metallin tekemät pöydänjalat, jotka herättivät mielenkiintoni. Tästä on siis jo aikaa, mutta nyt muistin ne taas, sillä ne olivat hyvin saman tyyliset Stocholm-pöydän jalkojen kanssa.

Polar Metallin pöydänjalat https://www.polarshop.fi/metalliset-poydanjalat.html

Mummun pöytä on sopivan kokoinen nyt, kun se on jatkettuna ja se on myös sopiva tulevaisuudessa kasattuna. Yksi + kaksi = täydellinen ruokapöytä! Tästä se ajatus sitten lähti ja tästä lähtee toteutus:

Toimitus on saapunut!

Luotimme vahvasti siihen, että tumman viilupinnan alta löytyy hyvä, vaalea puu ja niin sieltä löytyikin. Isiltä lainassa ollut ainakin 30-vuotta vanha nauhahiomakone ylikuumeni ja löi kipinää juuri ennen viimeistä reunaa. Seuraavana päivänä haettiin K-Raudasta tuliterä Makita, jotta saatiin hionta suoritettua loppuun. Hionnan jälkeen pöytälevy lakattiin ensin valkoiseksi sävytetyllä Tikkurilan Kiva-kalustelakalla ja päälle kaksi kerrosta samaa lakkaa sävyttämättömäna. Tästä vaiheesta unohtui ottaa kuvia. Ei ketään kiinnosta katsoa, kun maali kuivuu.

 

Pöydän kehikko piti uusia jalkojen leveyden takia. Samalla kun haimme uuden nauhahiomakoneen, nappasimme mukaan höylättyä mäntylautaa ja pienrautaa. Puun laadulla ei ollut niin väliä kun se jää piiloon. Myös kiinnikkeet jäävät piiloon, joten käytimme naulauslevyä kehikon molemmin puolin.

 

Vanhasta pöytämekanismista liukukiskot muokattiin uuteen sopivaksi pidennyspalaa varten. Osia pyöriteltiin ja mietittiin tovi: kaksi insinööriä löivät viisaat päänsä yhteen, mutta silti lopputulos  oli helppo ja hyvä. 😉

Tästä lähdimme:

Ja tähän päädyimme:

Suhteellisen pienellä työllä sai mummun pöytä uuden elämän, ainakin kunnes meistä aika jättää.

Facebookpinterestby feather